Tutkimuksen taustat

Liikenneturvallisuuden tutkimuksessa on aikaisemmin keskitytty moottoriajoneuvoliikenteen onnettomuustutkimukseen ja/tai niiden ehkäisyyn, mutta nykyään myös haavoittuvassa asemassa olevat tiellä liikkujat huomioidaan yhä useammin. Aiemmissa Ruotsissa tehdyissä tarkasteluissa on noussut esiin, että sairaalahoitoa vaativia liukastumistapaturmia sattuu eniten teini-ikäisille ja ikäihmisille. Riski kasvaa erityisesti yli 50-vuotiaiden naisten ryhmässä, vaikka toisaalta he varautuvat hyvin tapaturmariskiin ja ennakoivat liikkumistaan. Tutkijoiden mukaan yli 50-vuotiaat naiset ovat merkittävä ennaltaehkäisyn kohderyhmä heille sattuvien tapaturmien vakavuuden vuoksi.

Tutkimuskysymys ja menetelmä

Tutkijaryhmä halusi tietoa siitä, miten liukastumista estävien liukuesteiden tai erityisten nastakenkien käyttö näyttäytyy eri väestöryhmissä talvella, kun muuttujina ovat ikä (8 ikäryhmää) ja sukupuoli. Tämän lisäksi haluttiin tietoa siitä, kuinka käyttö vaihtelee väestössä sosioekonomisten muuttujien mukaan (sukupuoli, synnyinmaa, ikä, siviilisääty, asumismuoto, tulot, työllisyystilanne). Kysymyksillä haluttiin tietoa kaatumishistoriasta ja kaatumispelosta, vastaajien turvallisuusasenteista ja turvallisuuskäyttäytymisestä.

Tutkimuksessa käytettiin 18–79-vuotiaille Ruotsissa asuville osoitettua kyselyaineistoa (n=23168), jolla selvitettiin turvallisuuskäyttäytymistä, kokemuksia ja asenteita. Rekisteriaineistoista tutkittiin liukastumistapaturmia sosioekonomisten muuttujien suhteen (n=34800, 58 kuntaa). Vastausprosentti väestökyselyissä oli lopulta 52%. Kyselyaineistoa ja rekisteridataa tarkasteltiin kuntakohtaisesti Ruotsin meteorologian ja ilmatieteen laitoksen tilastoidun lumen päivittäisen syvyyden kanssa (338 mittausasemaa).

Tulokset

Tutkimustulosten mukaan noin 30 % 18–79-vuotiaista ruotsalaisista käyttää liukuesteitä lumisilla ja jäisillä teillä liikuttaessa. Sosioekonomiset tekijät ovat usein yhteydessä liukuesteiden käyttöön, keskeisinä selittävinä muuttujina ovat ikä ja sukupuoli. Kaikki muuttujat huomioiden korkeampi ikä on vahvasti yhteydessä lisääntyneeseen liukuesteiden käyttöön väestössä keskimäärin: 10 % 20-vuotiaista, 60 % 79-vuotiaista käyttää liukuesteitä. Kaikissa ikäryhmissä naiset käyttävät liukuesteitä miehiä useammin keskimäärin 20 prosenttiyksikön erolla. Lisäksi lumisten päivien määrä ja erityisesti pelko liukastumisesta (tapaturman pelko tai aiempi kaatuminen) oli merkittävästi käyttöä ennustava tekijä. Kaikissa ikäryhmissä koulutus tai tulotaso taustamuuttujina eivät olleet merkittävästi yhteydessä käytön yleisyyteen, myöskään erityisesti tarkastellussa korkeamman kaatumisriskin ikäryhmässä (50–79-vuotiaat).

Tulokset osoittavat, että vastaajien asenne terveyteen ylipäänsä, yleinen varautuminen sekä turvavälineiden (kuten pyöräilykypärän, heijastimen tai pelastusliivien) käyttö ovat vahvasti yhteydessä liukastumistapaturmaan varautumiseen. Myös asuinalueen lumimäärä oli yhteydessä liukuesteiden käyttöön. Maaseudulla asuvat käyttivät liukuesteitä jonkin verran useammin kuin kaupungissa asuvat. Aineistosta nousi esiin, että maahanmuuttajataustaiset käyttivät keskimäärin yhtä paljon liukuesteitä kuin kantaväestö. Kuitenkin iäkkäämmät maahanmuuttajat käyttivät liukuesteitä kantaväestöä edustavia vastaajia harvemmin.

Johtopäätökset

Tutkimuksen yleisenä tuloksena tutkijat tiivistävät, että korkean riskin ikäryhmässä ihmiset käyttävät liukuesteitä muita ikäryhmiä useammin. Osin tätä selittää se, että joissain Ruotsin kunnissa korkean riskin ikäryhmiä kannustetaan liukuesteiden käyttöön vahvalla taloudellisella tuella tai jopa tuetaan käyttöä suoraan maksuttomilla jaetuilla liukuesteillä.

Tutkimuksessa käy ilmi, että erityisesti iäkkäät naiset ovat miehiä useammin alttiita tapaturmalle talviliukkailla. Tuloksista ilmenee, että tämän ikäryhmän naiset ovat suuri jalan liikkuva ihmisryhmä. Nämä tulokset tukevat aiempaa tutkimustietoa. Toisaalta väestötarkastelusta ilmenee, että naiset ovat riskitietoisia: he suhtautuvat liukkaisiin keleihin varoen ja ennakoivat tilanteita. Asenne riskiä kohtaan näyttää selittävän sekä liukuesteiden käyttöä että toisaalta liikkumisen välttelyä.

Tutkimuksessa saatiin myös selville, että 50-79-vuotiaat miehet ovat aiemmin tiedettyä alttiimpia kaatumistapaturmille: Ruotsissa miehet kuolevat naisia useammin vakavan kaatumistapaturman myötä. Osaksi vakavia tapaturmia näyttää selittävän sukupuolten erilainen asenne turvallisuuskäyttäytymiseen: kielteisellä asenteella tai ”huolettomalla” suhtautumistavalla tapaturmariskiin on yhteys tapaturmiin.

Mitä tulevaisuudessa?

Tutkimustulosten valossa tutkijaryhmä korostaa, että lisää tietoa ja tarkempaa tutkimusta tarvitaan. Erityisesti 50–79-vuotiaiden miesten osalta olisi syytä tutkia niin yksityisautoilun käyttöhistorian kuin fyysisen toimintakyvyn yhteyttä vähäiseen liukuesteiden käyttöön. Tutkijat pohtivat edelleen, että ikäperustaisesti lisähuomiota tarvittaisiin erityisesti yksinasuville, myös korkeiden tuloryhmän kansalaisten osalta. Nuorten osalta tarvitaan tutkimusta normien ja vertaisryhmäkäyttäytymisen merkityksestä liukuesteiden käyttöön. Lisäksi tutkijat ehdottavat, että miehiä tulisi kannustaa tapaturmien ehkäisyyn erityisillä interventio-ohjelmilla.

 

Kirjoittanut:

Veli-Pekka Timonen, vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

 

Lähde:

Gustavsson, Johanna, Nilson, Finn, Bonander, Carl. Individual and contextual factors associated with the use of anti-slip devices according to a Swedish national survey. Journal of Transport & Health 17 (2020) 100865.

http://www.elsevier.com/locate/jth   (luettu 7.1.2021)