Tapaturma­päivä

Turvallisuushavainnot auttavat välttämään tapaturmia työssä

Ihminen havainnoi ympäristöään koko ajan. Valitettavasti emme kuitenkaan pysty havainnoimaan kaikkea, mitä ympärillämme on ja tapahtuu. Se, mitä sinä näet ja kuulet, voi mennä joltakin toiselta ohi silmien ja korvien. Tämä onkin yksi syy siihen, miksi jokaisen panos työpaikalla tapahtuviin turvallisuushavaintoihin on erityisen tärkeä.

Tapaturmien ja muiden ei-toivottujen tapahtumien syntyminen voidaan estää, kun puutteet ja ongelmat poistetaan turvallisuushavaintojen perusteella. Turvallisuushavainto voi olla esimerkiksi jokin havaittu epäkohta tai sattunut vaaratilanne, josta on selvitty ilman vahinkoja. Turvallisuushavaintoja voi tehdä meistä jokainen.

Työpaikoilla turvallisuushavainnot dokumentoidaan, jotta niistä voisi oppia. Tavoitteena turvallisuushavaintojen tekemiselle on se, että havaitut vaaratekijät poistetaan, minkä vuoksi mitään vakavampaa tapaturmaa ei pääse tapahtumaan.

Turvallisuushavainto voi olla myös positiivinen. Positiivisten turvallisuushavaintojen avulla voidaan jakaa tietoa esimerkiksi turvallisuutta edistävistä tekijöistä, ja tavoitteena on, että samaa hyvää käytäntöä voi jakaa muillekin.

Kuva: Mikael Ahlfors

Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa vaaranpaikoista

Turvallisuushavaintoja voidaan kerätä monella tavalla. Työpaikoilla voidaan kerätä sähköisiä ilmoituksia tai käsin kirjoitettuja lappuja. Myös suullisia ilmoituksia voidaan tehdä. Tärkeintä on, että havainnoista ilmoittaminen on sujuvaa ja helppoa.

Hieno järjestelmä saattaa jopa nostaa kynnystä tehdä ilmoituksia, mikäli ilmoitusmenettely koetaan monimutkaisena. Usein paras tulos saadaan, kun ilmoitusten tekemisen tavasta sovitaan työpaikalla yhdessä henkilöstön ja työnantajan kesken.

Apuna turvallisuusjohtamisessa

Turvallisuushavainnot ovat päivittäisen turvallisuusjohtamisen työkalu. Havaintojen avulla voidaan nopeasti puuttua epäkohtiin päivittäisessä johtamisessa ja ehkäistä työtapaturmia. Turvallisuushavaintoja tekemällä jokainen voi kehittää työpaikan turvallisuutta jokapäiväisessä työssä.

Turvallisuushavaintoja tarvitaan kattavasti koko henkilöstöltä. Tapaturmia tyypillisesti edeltävät erilaiset läheltä piti -tilanteet. Siksi tapaturmien ennaltaehkäisyssä epäkohtien ja vaaratilanteiden havaitseminen ja niihin puuttuminen on tehokasta. Varsinkin läheltä piti -tilanteisiin pitää puuttua tehokkaasti ja nopeasti, jotta tapaturmilta vältyttäisiin.

Turvallisuushavainnot täydentävät ja auttavat työn vaarojen arvioinnissa. Työn vaarojen arvioinnin tulee työpaikalla olla ajan tasalla, ja tässä turvallisuushavainnot ovat keskeisessä roolissa.

Palautetta havainnoista

Kerättiin turvallisuushavaintoja millä tavalla tahansa, tärkeää on, että havaintojen tekijät saavat vastauksen tai palautetta tekemästään havainnosta. Aina havainnot eivät johda toimenpiteisiin, mutta tämänkin tulee perustua havaintojen käsittelyyn ja arviointiin. Havaintojen käsittelyn pitää olla läpinäkyvää ja niiden pohjalta tehtyjen ratkaisujen perusteltuja.

Olennaista on, että havaintoja käsitellään järjestelmällisesti, työntekijät tulevat kuulluksi ja kokevat havaintojen tekemisen tärkeäksi. Kun havainnot johtavat työpaikan kehittämiseen, niiden tekeminen on mielekästä. Työpaikalla voidaan myös esimerkiksi palkita tai huomioida erilaisin tavoin havaintojen tekijöitä.

Perehdyttäminen tärkeää

Kaikki työntekijät tulee perehdyttää havaintojen tekemiseen. Ilmoituskynnyksen tulee olla matala. Ilmoitus tulisi tehdä aina, jos miettii, pitäisikö se tehdä.

Turvallisuushavainnoilla ei etsitä syyllisiä vaan niillä ennakoidaan mahdollisia vaaratilanteita ja kehittämisen kohteita. Turvallisuushavainnot voivat olla hyvinkin erilaisia ja niillä voi olla turvallisuuden paranemisen lisäksi vaikutusta myös tuottavuuteen ja laatuun.

Havaintojen käsittelystä vastaa työnantajan edustaja, mutta havaintoja ja niiden pohjalta tehtäviä toimia on syytä käsitellä myös yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken.

Teksti:

Pia Perttula, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos

Piia Mattila, asiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja tasa-arvo-osasto

Tuuli Vattulainen, asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

Artikkelia varten on haastateltu Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijoita Pasi Paukkosta ja Anssi Kaarnalehtoa.