Suomalaisten alkoholinkulutuksen huiput osuvat perinteisesti juhlapyhiin. Lisäksi kesäaikana on pidempi jakso, jolloin kulutus on muuta vuotta korkeammalla tasolla. Tapaturmapäivän kampanjan teemana on tänä vuonna päihteiden käytön yhteys tapaturmiin. Tapaturmapäivä-kampanjaa vietetään elokuussa ja kampanja huipentuu perjantaina 13.8.
Tapaturmiin kuolee vuosittain noin 2 000 suomalaista, joista joka kuudes päihtyneenä*. Päihtyneiden osuus hukkuneista ja palotapaturmiin kuolleista on erityisen suuri. Viime vuosina hukkuneista sekä tulipalossa kuolleista noin joka toinen on ollut päihtynyt.
”Humalajuominen on usein tapaturmien yhteydessä saatujen vammojen taustalla. Juomatapatutkimuksessa** arvioitiin, että humalatilaan liittyville riskeille oli vuoden aikana altistunut oman juomisensa takia 57 prosenttia väestöstä, mikä vastaa noin 2 400 000:ta henkilöä”, toteaa erikoistutkija Janne Härkönen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Hyvää kehitystä on kuitenkin tapahtunut: 2000-luvun aikana tapaturmien ja myrkytysten osuus kaikista alkoholikuolemista on ollut voimakkaassa laskussa.
Mökkeilijöiden viihdyttäjät ja vaarat: tuli, vesi ja alkoholi
Juhannuksena yövytään usein ystävien mökillä tai muissa vähän tuntemattomammissa paikoissa. On fiksua varmistaa, että kaikki yöpyjät tietävät nopeimmat reitin päästä hädän tullen ulos. Toimiva palovaroitin on hyvä olla jokaisessa tilassa, jossa nukutaan.
”Tulenkäytön kanssa kannattaa olla skarppina sillä kokosta saattaa lentää kipinöitä kauaskin. Tulien ja grillien kanssa on hyvä olla tarkkana sikälikin, että jo suht pieni palovamma on niin kivulias, että juhannustunnelma kaikkoaa varmasti”, kertoo Suomen Pelastusalan keskusjärjestön turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila.
Hätätilanteessa toimiminen voi olla haastavaa selvin päin, humalassa se on jopa mahdotonta. Jo alle 0,5 promillen humalassa tarkkaavaisuus heikentyy ja liikkeet muuttuvat kömpelömmiksi, mikä lisää tapaturman riskiä. Humalatilan edetessä reaktionopeus ja liikkeiden hallinta heikkenevät samalla kun itseluottamus ja riskinotto kasvavat.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan juhannuksena hukkuu keskimäärin kuusi ihmistä. “Kesän kolme vaarallisinta tekijää ovat humala, helle ja huolimattomuus. Alkoholi on yksi merkittävin tekijä, joka lisää tapaturmariskiä. Tähän kun lisätään huolimattomuus ja helle, on täydellinen juhannussoppa valmis”, sanoo SUH:in asiantuntija Niko Nieminen.
10 vinkkiä turvalliseen juhannukseen
Kaikilla on mahdollisuus viettää vesi- ja paloturvallinen juhannus. Keskeistä tapaturmien riskien pienentämisessä on tunnistaa erilaiset vaaratekijät ja varautua niihin. Käy läpi juhannuksen tarkistuslista ja vältä turhat tapaturmat:
• Lataa 112-sovellus ja varmista sijaintisi niin maissa kuin vesilläkin.
• Tarkista veneesi merikelpoisuus ja mökkisi paloturvallisuus, ja varmista että niistä löytyy oikea varustus.
• Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi.
• Muista, että alkoholi ei kuulu vesille.
• Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden ja tulen äärellä, käsivarren mitan päässä. Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka tulen ja veden äärellä toimitaan.
• Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti. Ui aina kaverin kanssa ja rannan suuntaisesti, jotta apu on lähellä ja jalkasi ylettyvät tarvittaessa pohjaan.
• Valvo kokkoa ja muita tulia jatkuvasti. Muista, että avotulen sytyttäminen edellyttää maanomistajan lupaa, eikä metsäpalovaroituksen aikana avotulta saa tehdä lainkaan.
• Varaa vettä tai alkusammutusvälineet juhannuksen tulien ääreen.
• Hanki toimivat palovaroittimet kaikkiin tiloihin, joissa yövytään.
• Muista terve järki ja selkeä arviointikyky – oikea asenne luo turvaa.
Lisätietoja:
Janne Härkönen, erikoistutkija, Päihteet ja tupakka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 7168, etunimi.sukunimi@thl.fi
Niko Nieminen, asiantuntija, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, p. 010 3407332, etunimi.sukunimi@suh.fi
Juha Hassila, turvallisuusviestinnän asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, p. 040 7587846, etunimi.sukunimi@spek.fi
Linkit ja tilastoja:
* Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. Tapaturmakuolemien kasvu taittui vuonna 2019.
** Mäkelä, P. ym. (2018). Näin Suomi juo: suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. THL, Teema 29.