Muistisairaus vaikuttaa muistisairaan henkilön ja tämän läheisten elämään monin eri tavoin. Turvallisuus on yksi merkittävä teema, joka perheitä ja sairastunutta itseään usein mietityttää. Omatoiminen ja turvallinen arki vaatii usein perheeltä ennakointia, tietoa ja luovia toimenpiteitä. Apuvälineet, teknologia ja kodin turvallisuus herättävät paljon kysymyksiä.
Muistisairauden vaikutus turvallisuuteen
Muistisairauksien vaikutukset ovat yksilöllisiä. Sairastuneella voi olla ongelmia lähimuistin kanssa, muttei läheskään aina. Omaa toimintakykyä voi olla vaikea arvioida ja toisinaan oireet jäävät tiedostamatta, mikä voi aiheuttaa riskitilanteita. Muistisairauteen voi liittyä vaikeutta hahmottaa ympäristöä, mikä voi lisätä loukkaantumisriskiä vilkkaassa liikenteessä tai eksymisriskiä tutussakin ympäristössä. Muistisairaus voi vaikuttaa kykyyn oppia uusien laitteiden käyttöä, mikä on hyvä huomioida esimerkiksi otettaessa käyttöön uutta kännykkää tai paikanninlaitetta. Muistisairas henkilö voi myös lähteä ulos vuodenaikaan nähden liian vähissä vaatteissa, jolloin esimerkiksi paleltumisvaara on todellinen. Tällaisissa tilanteissa jokaisen on syytä olla valppaana ja tarvittaessa auttaa.
Keinot turvallisuuden edistämiseen
Muistiperheessä voidaan miettiä, miten kotiympäristöä ja toimintatapoja muovaamalla voidaan lisätä kodin turvallisuutta. Jo se, että huolehtii perusterveydestä ja pitää huolta lihaskunnosta, on turvallisuusteko. Avoimuus sairaudesta voi myös helpottaa tilanteita kotona. Kun asioista puhutaan, voidaan yhdessä pohtimalla löytää erilaisia turvallisuutta lisääviä ratkaisuja. Myös naapureille kannattaa kertoa muistisairaudesta. Silloin naapurit voivat olla avuksi tarpeen tullen, ja on helpompi esimerkiksi tunnistaa mahdollinen eksymistilanne. Tieto sairaudesta auttaa myös ymmärtämään sairastuneen mahdollisesti muuttunutta käyttäytymistä.
Kotona on tärkeää ottaa huomioon myös esteettömyys. Riittävä valaistus, siistit kulkuväylät ja tarvittavat tukikahvat vähentävät kenen vain tapaturmariskiä. Myös päivisin on tärkeää huolehtia siitä, että kotona toimiessa on valoisaa. Erityisesti yöaikaan vessareittien sopivaan valaistukseen kannattaa panostaa esimerkiksi yövalaisimella. Liikkumisen apuvälineet ja teipatut matonreunat vähentävät kaatumisriskiä. Kotia ja kotiympäristöä on hyvä tarkastella turvallisuuden näkökulmasta, ja tarkastelun apuna voidaan käyttää kodin turvallisuuden tarkistuslistoja. Koska muistisairaus on luonteeltaan etenevä, kannattaa kodin turvallisuutta tarkastella säännöllisin väliajoin.
Teknologialla, kuten paikantimella tai puhelinsovelluksella voidaan turvata itsenäistä ja turvallista liikkumista. Teknologian avulla voidaan paikantaa kadonnut tai eksynyt henkilö. Ovihälyttimien avulla voidaan varmistaa, että sairastunut ei lähde yöaikaan ulos läheisten huomaamatta.
Paloturvallisuus on keskeinen turvallisuuden osa-alue. Palovaroittimien tarkistamisesta ja huoltamisesta on äärimmäisen tärkeä huolehtia. Liesivahtien avulla ruoanlaiton turvallisuutta voidaan lisätä ja sallia itsenäinen ruoan valmistus. Mikäli ruokaa ei itse enää valmisteta, on suositeltavaa tehdä liesi virrattomaksi esimerkiksi poistamalla sulake. Unohduksia sattuu meille kaikille! Itsestään sammuvat kahvinkeittimet ja muut laitteet ovat varsin hyödyllisiä. Nykyaikaiset laitteet, kuten pistorasiaan asennettavat ajastimet auttavat välttämään laitteiden päälle jäämisiä.
Turvallisuus on myös tunne
Turvallisuuden tunne on asia, joka mahdollistaa jokaiselle levolliset yöunet. Muistisairaus voi vaikuttaa juuri tähän tunteeseen, kun maailma alkaa hapertumaan ja kokonaisuuksia ympärillään voi olla vaikea hallita. Muistisairaan henkilön turvallisuudentunteen säilyttämisen kannalta on tärkeää tuntea tämän elämänhistoria. Rauhalliset kohtaamiset sekä halu kuulla ja ymmärtää toista rakentavat turvallisuudentunnetta. Lisäksi on hyvä pitää huolta siitä, että sairastuneen ympärillä on tuttuja esineitä, muistoja menneiltä vuosilta sekä omia rakkaita huonekaluja.
Turvallisuudentunne voi olla myös se, mikä vaikuttaa voimakkaasti omaisiin – erityisesti kauempana asuviin. Miten kotona pärjätään? Koska se kotihoito meneekään käymään? On ollut hellejakso, onkohan muistettu juoda riittävästi?
Muistisairas henkilö mukana turvallisuussuunnittelussa
Paikannusteknologiaan ja muihin teknologisiin turvallisuutta parantaviin ratkaisuihin liittyy aina myös eettinen pohdinta. Milloin on perusteltua seurata toisen liikkumista? Muistisairaan henkilön voi olla helpompi sitoutua turvallisuusratkaisuihin silloin, kun hän on ollut mukana niitä miettimässä ja on saanut tuoda omat näkemyksensä esiin.
Kannustamme ihan jokaista miettimään omaa suhtautumistaan erilaisiin teknologisiin turvallisuusratkaisuihin ja miten niitä toivoisi omalla kohdallaan hyödynnettävän. Esimerkiksi hoitotahtoon voi kirjata omia ajatuksiaan turvallisuuteen liittyen, jolloin teema tulee keskustelua läpi hyvissä ajoin. Omat tavat ja tottumukset on tärkeää ottaa huomioon ja omaa arkeaan voi kirjoittaa auki toisille myös esimerkiksi Toimintaterapeuttiliiton Elämäni kirja -teoksen avulla.
Viikolla 39 vietetään Muistiviikkoa, ja viikon aloittaa Alzhaimer-päivä 21.9.2020.
Lisätietoa
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys, Turvallisesti kotona -hanke: Turvallisia vuosia muistiperheille – Tietoa turvallisesta kotona asumisesta muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen.
Muistiliitto: Elämää muistisairauden kanssa
Kodin turvallisuuden tarkistuslistat
Kirjoittajat
Outi Ronkainen, suunnittelija ja järjestötyön asiantuntija, Muistiliitto
Kaisa Karvonen, hanketyöntekijä, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys
Artikkelikuva: Heidi-Mari Männistö