Alkoholilla on usein osuutta tapaturmiin, sillä humalahakuinen juominen lisää tapaturmia – päihtyneelle sattuu ja tapahtuu muita todennäköisemmin. Kyse ei ole pikkujutusta, sillä suomalaisille tapahtuu vuosittain noin 1,5 miljoonaa tapaturmaa, ja ne ovatkin merkittävä kansanterveysongelma ja neljänneksi yleisin kuolinsyy Suomessa.

Keskusteluun osallistui joukko tapaturma-alan asiantuntijoita, muun muassa Liikenneturva, SUH, SPEK, EHYT ja Työturvallisuuskeskus.

Chat keräsi noin 85 tviittiä ja tavoitti yli 73 000 Twitterin käyttäjää ensimmäisen chat-tunnin aikana. Lisäksi #tapaturmachat nousi päivän suosituimpien aihetunnisteiden joukkoon Suomen Twitterissä. Myös chatia isännöinyt tapaturmapäivän tili nousi päivän suosituimpien tviittaajien joukkoon sijalle kuusi. Löydät koko chatin Twitteristä aihetunnisteilla #tapaturmachat.

Keskustelu alkoi kysymyksellä, miksi alkoholi lisää tapaturma-alttiutta.

Vastaajat kävivät läpi, kuinka alkoholi häiritsee aivojen toimintaa. Arviointikyky heikkenee, mikä lisää riskinottoa ja toiminnan hallintaa. Päihtyneen reaktioaika on pidempi ja keskittymiskyky heikompi. Jotkut vastaajista huomauttivat, että ilmiö näkyy erityisesti nuorten parissa.

Vuonna 2019 tapaturmaisesti kuolleista 16 % oli päihteiden, erityisesti alkoholin, vaikutuksen alaisena. Vastaajat pohtivat, tulisiko ilmiöstä huolestua.

Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että alkoholilla on merkittävä rooli kuolemaan tai loukkaantumiseen johtavissa tapaturmissa. Alkoholi altistaa tapaturmille sekä suoraan että välillisesti.

Seuraavaksi käsittelyyn nostettiin rattijuopumistapaukset. Niissä kuolleista ja loukkaantuneista valtaosa oli varsin nuoria: 15–24-vuotiaita. Mitä vastaajat ajattelevat tästä?

Vastaajat pohtivat, että nuoret hakevat aikuisia enemmän hyväksyntää kaveripiiriltään. Tällöin ystävän päihdekäyttäytymiseen voi olla vaikea puuttua. Osa vastaajista kuulutti aikuisten näyttämän esimerkin perään. Hyvä esimerkki uppoaa nuoriin paremmin kuin ylhäältäpäin saarnaaminen.

Seuraavaksi keskusteltiin suomalaisesta alkoholikulttuurista. Suomessa alkoholin käyttöön liittyviä tapaturmia tapahtuu enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Mikä neuvoksi?

Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että alkoholilla on vahva asema suomalaisessa kulttuurissa. Jotkut vastaajista pohtivat, suhtaudutaanko Suomessa päihtymiseen ja siitä syntyviin haittoihin jopa ymmärtäen.  Osa vastaajista onneksi huomautti, että alkoholiin liittyvät tapaturmat ovat viime vuosina vähentyneet.

Viides kysymys herätteli keskustelua työturvallisuudesta. Työpaikoilla turvallisuudesta pidetään huolta rutinoituneesti. Voisiko työpaikoilta ottaa oppia myös vapaa-ajalle?

Vastaajat kertoivat, ettei töihin mennä päihtyneenä. Alkoholille on työpaikoilla nollatoleranssi, eikä esimerkiksi työkoneita käytetä päihtyneenä. Humalassa ei pidä ryhtyä myöskään kodin askareisiin.

Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, kenen tulisi kantaa vastuu tapaturmien ehkäisemisestä.

Vastaajien mielestä tapaturmia ehkäistään yhdessä. Jokainen voi pitää itsensä lisäksi huolta kaverista ja puuttua turhan riskialttiiseen toimintaan. Tapaturmien ehkäisy on kansalaisvelvollisuus.