Tapaturma­päivä

Tapaturmista 80 prosenttia tapahtuu vapaa-ajalla puuhastellessa

Mikäs sen mukavampaa kuin nikkaroida ja puuhata kotona ja mökillä – tehdä oikeita töitä! Harmi vain, että tapaturmia tapahtuu eniten juuri kotona tai vapaa-ajalla. Monesti syynä on huolimattomuus tai kiire – tai molemmat.

Tapaturmista lähes kolme neljännestä on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia

Tapaturmat voidaan jaotella viiteen pääryhmään: koti-, liikunta-, liikenne-, työ- ja muihin vapaa-ajan tapaturmiin (Uhritutkimus 2017). Usein koti-, liikunta- ja muita vapaa-ajantapaturmia tarkastellaan yhteisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmina, jolloin muiksi tapaturmatyypeiksi jäävät työtapaturmat ja vamman aiheuttaneet liikenneonnettomuudet. Tapaturmista lähes kolme neljännestä on koti- ja vapaa-ajantapaturmia (Uhritutkimus 2017). Tapaturmat kotona ja vapaa-ajalla ovat siis nousseet merkittäväksi terveyden menetyksen aiheuttajaksi (Lounamaa & Doupi 2017).

Tapaturmien ehkäisytyön suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys sekä lainsäädäntö ovat vaikuttaneet työtapaturmien vähentymiseen viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta työtapaturmat ovat kuitenkin kolmanneksi yleisin tapaturmatyyppi. Naisille tapahtuu hieman miehiä enemmän työtapaturmia. Vaikka miehet työskentelevät usein tapaturma-alttiimmilla aloilla kuin naiset, he ovat kovin säntillisiä työturvallisuuden suhteen. Työpaikoilla huolehditaan omasta ja kaverin turvallisuudesta. Miksi kotona ja vapaa-ajalla sitten tapahtuu enemmän tapaturmia?

Työkalut kädessä ei kannata kikkailla

Kotona ja mökillä tartutaan innokkaasti vasaraan, kirveeseen ja maalisutiin, ja työpaikalla noudatetut turvalliset tavat tuntuvat unohtuvan omissa huolto- ja remonttihommissa. Miesten tapaturmista 48 prosenttia ja naisten tapaturmista 55 prosenttia tapahtuu kotona tai vapaa-ajalla (poislukien liikuntatapaturmat) (Uhritutkimus 2017).

Kansallisen uhritutkimuksen 2017 mukaan yleisin kotitapaturman sattumistapa on kaatuminen, kompastuminen, liukastuminen tai alle metrin korkeudelta putoaminen (44 %). Toiseksi yleisin sattumistapa on terävän esineen aiheuttama vamma (30 %). Kotitapaturmissa aiheutuneet vammat ovat tyypillisimmin mustelmia, ruhjeita tai haavoja, nyrjähdyksiä, venähdyksiä tai sijoiltaanmenoja (18 %) sekä palovammoja (12 %). Murtumia esiintyy 8 %:ssa ja pään alueen vammoja 3 %:ssa kotitapaturmista. Kuulostaako tutulta?

Kiire aiheuttaa tapaturmia

Kiireellä on usein osuutensa kotitapaturmien tapahtumisessa. Kiire on taustatekijänä lähes kahdessa kolmasosassa kaikista tapahtuvista kotitapaturmista (Uhritutkimus 2017). Tilastojen valossa näyttää lisäksi siltä, että kiire vaikuttaa tapaturmiin eniten nuorimmissa ikäryhmissä.

Yksi helppo ratkaisu koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseen on miettiä, miten saman asian tekisi työpaikalla. Tai jos oma kaveri tekisi näin, olisinko huolissani hänen turvallisuudestaan? Ennakointi ja huolellinen valmistautuminen ovat yhtä tärkeitä asioita myös kotona.

Neuvomme on selkeä: Kikkailut on kikkailtu!

Lähteet:

Haikonen, K., Doupi, P., Honkala, E., October, M., Nipuli, S. & Lounamaa, A. 2017. Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017: Kansallisen Uhritutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työpaperi 45/2017. Helsinki. Luettavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135809/TY%c3%962017_45_UHRI._.WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lounamaa, A. & Doupi, P. 2017. Teoksessa Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Toim. Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K. & Koskinen, S. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018. Helsinki. Luettavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y