Asenne kuntoon

Vaikka kaatumiset ovat Suomessa yleisimpiä tapaturmia, ei niitä kuulu hyväksyä osaksi normaalia arkea. Olennaista on ymmärtää, että kaatumisriskiin voi vaikuttaa omalla toiminnalla.

Huolimattomuus lisää tapaturmariskiä 

Kaatumisriskiin vaikuttaa monet tekijät, kuten korkea ikä, erinäiset sairaudet ja heikentynyt näkö, kuulo tai liikkumiskyky (UKK-instituutti 2025). Olennaista on ymmärtää, että vaikka kaikkiin riskitekijöihin ei voi itse vaikuttaa, on olemassa monia tekijöitä, joissa juuri oman toiminnan merkitys on olennainen.

Kiire ja väsymys ovat yleisiä tapaturmien riskitekijöitä. Huolehtimalla riittävästä unen saannista ja varaamalla riittävästi aikaa arjen askareisiin vähennät riskiäsi altistua tapaturmille. Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja ota turvallisuus huomioon arjen valinnoissasi.

Tuntuuko liikkuminen hankalalle? 

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on tutkitusti tehokas keino kaatumisten ehkäisyyn (Sherrington ym. 2020). Moni varmasti tietääkin, että liikkuminen olisi hyväksi omalle terveydelle. Erinäiset tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, että säännölliselle liikkumiselle ei tahdo löytyä paikkaa omassa arjessa. Liikkumista estäviä tekijöitä ovat muun muassa aiempi vähäinen liikunnan harrastaminen, kielteiset kokemukset liikunnasta, yksinäisyys, vähäinen itseluottamus tai taloudellinen tilanne (Vuori 2022).  

UKK-instituutti kannustaa pohtimaan omaa suhdetta liikkumiseen.  Ajatteletko esimerkiksi, ettei liikkuminen ole tällä hetkellä itsellesi ajankohtaista tai et koe olevasi liikunnallinen henkilö? 

Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa liikkua. Liikkumisen muotoja löytyy vasta-alkajalle ja kokeneemmallekin liikkujalle. Tärkeintä on löytää itselle mieluisia tapoja liikkua ja muistaa, että harjoittelun myötä myös itsevarmuus vähitellen kasvaa. Konkreettisen suunnitelman tekeminen voi myös vähentää kynnystä liikkua arjessa.  

Estääkö kaatumisen pelko liikkumistasi? 

Vaikka kaatumisen riskitekijöistä on hyvä olla tietoinen, liikkumisen ei kuitenkaan tulisi vähentyä kaatumisen pelon vuoksi. Itseasiassa pelosta johtuva liikkumattomuus voi lisätä kaatumisriskiä, sillä liikkumattomuus heikentää fyysistä toimintakykyä, kuten tasapainoa ja liikkumisvarmuutta.

Ajattele hetki omaa arkeasi. Oletko jättänyt liikkumatta sen vuoksi, että pelkäät kaatumista? Oletko mahdollisesti aiemmin kaatunut ja kokenut ikäviä vammoja, kuten luun murtumisen? Tärkeätä on muistaa, että terve luusto kestää arjen kolhut. Mikäli olet murtanut luun tavanomaisessa kaatumistilanteessa, ota asia esille terveydenhuollossa.  

Kaatumisen pelosta on mahdollista päästä eroon. Lähde liikkeelle pienin askelin ja lisää lihasvoimaa ja tasapainoa erilaisilla harjoitteilla. Mikäli kaatumisen pelko muodostuu esteeksi arjessa, keskustele aiheesta ammattilaisen kanssa.  

Vinkkilista arjen tueksi:  

• Huolehdi riittävästä unen saannista ja varaa riittävästi aikaa arjen askareisiin.  Väsymys ja huolimattomuus ovat yleisiä tekijöitä tapaturmien taustalla.
• Mikäli käytät alkoholia, muista kohtuukäyttö.  Päihtymystila lisää riskiä altistua tapaturmille.
• Tee konkteettinen suunnitelma liikkumisesta. Päätä, milloin aiot liikkua ja millä tavoin, jolloin kynnys liikkeelle lähtöön on matalampi.
• Löydä budjettiystävällisiä tapoja liikkua. Liikunnan ei tarvitse olla kallis harrastus. Verkosta löytyy monipuolisia ilmaisia harjoitusohjelmia, joita voi tehdä omassa kotona.
• Ota kaveri mukaan tai osallistu järjestetyille liikuntatunneille. Jännittääkö liikkuminen yksin? Pyydä kaveri mukaan – näin liikunnasta saa muodostettua myös mukavan sosiaalisen hetken. 

Lähteet: 

Haikonen, K., Doupi, P., Honkala, E., Martta October, Suvi Nipuli, Anne Lounamaa. Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017. Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 45/2017. 39 sivua. Helsinki 2017. ISBN 978-952-302-993-4 (verkkojulkaisu) 

Kotitapaturma. (2025). Rohkeutta liikkumiseen – irti kaatumisen pelosta. https://www.kotitapaturma.fi/ajankohtaista/rohkeutta‑liikkumiseen‑irti‑kaatumisen‑pelosta/ 

Sherrington, C., Fairhall, N., Kwok, W., Wallbank, G., Tiedemann, A., Michaleff, Z. A., Ng, C. A. C. M., & Bauman, A. (2020). Evidence on physical activity and falls prevention for people aged 65+ years: systematic review to inform the WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 17(1), Article 144. https://doi.org/10.1186/s12966-020-01041-3 

UKK‑instituutti. (2025). Kaatumisten vaaratekijät. https://ukkinstituutti.fi/liikkumisen‑turvallisuus/kaatumisten‑ehkaisy‑iakkaille‑ja‑laheisille/kaatumisten‑vaaratekijat/ 

Vuori, I. (2022). Fyysinen aktiivisuus säilyttää iäkkäiden liikkumiskykyä. Duodecim-lehti, 138(3), 236–242.  https://www.duodecimlehti.fi/duo16686