Helmikuussa 2021 julkaistun Työelämägallupin mukaan noin 1,15 miljoonaa suomalaista, eli 48 prosenttia työllisistä, teki etätöitä vuodenvaihteessa. Etätyötä kotona tekee siis poikkeuksellisen moni, ja kotona sattuu paljon tapaturmia — paljon enemmän kuin työpaikoilla. 80 % vammaan ja 90 % kuolemaan johtaneista tapaturmista sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Työpaikan voidaankin ajatella olevan monelle turvapaikka tapaturmanäkökulmasta katsottuna.
Etätyön riskit
Työnantajalla on vastuu kaikkien työntekijöidensä turvallisuudesta työssä, mukaan lukien etätyötä tekevät. Työnantajalla on kuitenkin hyvin rajallinen mahdollisuus valvoa etätöitä tekevien työympäristöä ja -olosuhteita, joten tapaturmien hallintaan kotona on jokaisen syytä kehittää omia käytäntöjä. Työpaikoilla tehdään säännöllisesti riskinarviointeja, ja sellainen on myös syytä tehdä kotona.
Yhtenä aputyökaluna voi käyttää kodin turvallisuuden tarkistuslistaa. Tarkistuslistan avulla jokainen voi käydä läpi kotinsa vaaranpaikat ja saada vinkkejä kodin turvallisuuden lisäämiseen.
Vakuutusyhtiöiden mukaan kaatumiset, kompastumiset ja liukastumiset ovat tyypillisiä tapaturmia etätöissä. Niitä ovat aiheuttaneet esimerkiksi liukkaat lattiat, matot ja villasukkien käyttö. Näiden seurauksena on syntynyt venähdyksiä, ruhjeita ja jopa murtumia. Tapaturmien torjunnan keskeisiä periaatteita kotona onkin asunnon järjestelyistä huolehtiminen. Siisteyden ja järjestyksen ylläpito, hyvä valaistus, paloturvallisuuden varmistaminen sekä ympäristön vaaranpaikkojen, kuten rikkinäisten laitteiden, kalusteiden tai portaiden, tunnistaminen auttavat kaikki tekemään kodista turvallisemman.
Tapaturmavaara voi kasvaa etätöissä
Poikkeukselliset työolosuhteet voivat lisätä joidenkin vaaratekijöiden, kuten päihteiden käytön ja väsymyksen, merkitystä.
Etätöissä on useita tekijöitä (työt tunkeutuvat vapaa-ajalle, työyhteisön tuki on hävinnyt jne.), jotka voivat altistaa työuupumukselle. Työuupumuksen oireista erityisesti väsymys, voimattomuus ja kyyninen asenne saattavat vähentää huolellista toimintaa sekä lisätä epätarkkuutta ja välinpitämättömyyttä. Ne puolestaan lisäävät tapaturmariskiä, myös kotona.
Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan noin neljännes työssäkäyvistä aikuisista on lisännyt alkoholin käyttöään koronakriisin aikana. Etätöissä alkoholin käyttö voi helposti kasvaa, kun sosiaalinen kontrolli puuttuu. Alkoholin käyttö heikentää merkittävästi ihmisen huomiokykyä, reaktiokykyä, päätöksentekokykyä ja kykyä hallita hetken mielijohteita, ja joudummekin niiden vaikutuksen alaisena helposti tapaturmiin ja onnettomuuksiin. Alkoholin aiheuttamista tapaturmista kaatumiset ja tippumiset ovat tyypillisimpiä. Näiden seuraukset saattavat olla mitä tahansa haavoista henkeä uhkaaviin tilanteisiin.
Etätyön vakuutusturva
Moni ei tiedä, että etätyötä tekevä on tapaturman sattuessa usein heikommassa asemassa, kuin työpaikalla puurtava työkaveri. Vakuutusturva onkin herättänyt paljon keskustelua etätöiden lisääntyessä.
Työpaikalla lakisääteisen vakuutuksen turva (työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015) on voimassa varsinaisen työn tekemisen lisäksi myös muussa työpaikan tavanomaisessa toiminnassa ja tauoilla. Vakuutussuojaan sisältyvät myös ruokatauot työpaikan lähistöllä ja työmatkat. Etätyössä työtapaturmana korvataan vain sellainen tapahtuma, joka sattuu varsinaisen työnteon yhteydessä. Etätyöläisen vakuutusturva siis loppuu, kun hän lähtee tauolle vaikkapa ulkoilemaan, laittamaan ruokaa, keittämään kahvia tai käymään vessassa.
Koska tapaturmaturva on rajoitetumpi kotona, kuin perinteisessä kiinteässä työpaikassa tehtävässä työssä, vain osa etätyöpäivän aikana tapahtuneista tapaturmista voidaan korvata. Etätöiden lisääntyminen esimerkiksi pakon sanelemana pandemian johdosta ei ikävä kyllä luo työntekijälle oikeutta laajempaan turvaan, vaan laajennus vaatisi työtapaturma- ja ammattitautilain muuttamista. Jotkut työnantajat ovatkin ottaneet työntekijöilleen vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen lakisääteisen työtapaturmaturvan täydentämiseksi.
Minkälaisia tapaturmia vakuutusyhtiöt ovat sitten korvanneet työtapaturmina etätöissä ja minkälaisia eivät? Korvatuiksi ovat päätyneet esimerkiksi työtuolin kaatumisesta, muistilehtiön terävästä kannesta ja kannettavan tietokoneen putoamisesta aiheutuneet tapaturmat. Nyrkkisääntö on, että kaikenlainen liikkuminen kotona ja kodin ulkopuolella on etätyössä lähtökohtaisesti rajattu vakuutusturvan ulkopuolelle, vaikka samaan aikaan puhuisikin työpuhelua tai lukisi työsähköpostia joko puhelimelta tai kannettavalta. Etätöissä tapahtuvia tapaturmia tarkastellaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti: kuuluiko tämä työntekijän työhön vai ei?
Kirjoittanut:
Hanna Näätsaari, Puolustusvoimien johtava työturvallisuuspäällikkö
Lähteet:
https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/642751-tyoelamagallup-yli-70-prosenttia-haluaa-tehda-etatoita
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/bcac76d9-5b40-49b5-8ee2-83425215cd7c
https://yle.fi/uutiset/3-11571170
https://yle.fi/uutiset/3-6939500
https://www.fressis.fi/tietopankki/alkoholi/alkoholi-ja-tapaturmat/
https://www.valtiokonttori.fi/uutinen/poikkeusaika-on-lisannyt-etatyossa-sattuvia-tapaturmia/