Lääkkeet ja ajokunto

Liikennettä (autoja tiellä)

Lääkkeiden vaikutukset ajokykyyn

Erityisesti punaisella kolmiolla merkittyjen lääkkeiden eli pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden (PKV-lääkkeet) tiedetään vaikuttavan ajokykyyn, mutta muillakin lääkkeillä voi olla ajokykyä heikentäviä vaikutuksia. Lääkkeiden haitat voivat ilmetä toisilla voimakkaammin johtuen yksilöllisistä tekijöistä. Lisäksi useiden lääkkeiden yhtäaikainen käyttö voi lisätä haittoja.

Onnettomuustietoinstituutti OTI:n raportin (2021) mukaan liikenneonnettomuuksien aiheuttajakuljettajat ovat usein monisairaita ja heillä on käytössä useita lääkkeitä. Monilääkityksen vaikutuksista ajokykyyn on vähän tutkittua tietoa, mutta joidenkin lääkkeiden yhteisvaikutusten tiedetään olevan haitallisia liikenteessä.

Moni sairaus voi olla hoitamattomana haitallisempi liikenteessä kuin lääkkeillä oikein hoidettuna. Lääkkeet tulee ottaa oikea-aikaisesti ja ohjeita noudattaen. Monet pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes, eivät automaattisesti ole este ajamiselle, kunhan sairaus on säännöllisessä seurannassa ja hyvässä hoitotasapainossa. Osa sairauksista voi kuitenkin estää erityisesti raskaan liikenteen ajo-oikeuden ja ammattiajon.

Jotkut lääkkeet heikentävät ajokuntoa

Lääke voi vaikuttaa epäedullisesti toimintakykyyn ja yleiseen suoriutumiseen. Lääkkeet voivat heikentää arviointi-, huomio- ja koordinaatiokykyä sekä tasapainoa, väsyttää, hidastaa havaintojen tekemistä, aiheuttaa huimausta tai heikotusta. Lääkkeiden haittavaikutusten lisäksi lääkkeiden käyttämättä jättäminen ja lääkitysmuutokset ovat tunnistettuja riskitekijöitä onnettomuuksissa.

Lääkkeiden vaikutukset ajokykyyn ja liikkumiseen tulisikin aina arvioida niitä määrätessä. Esimerkiksi monet rauhoittavat ja unilääkkeet voivat vaikuttaa heikentävästi ajokykyyn vielä pitkään lääkkeen ottamisen jälkeen. Samanaikainen muiden lääkkeiden, kuten joidenkin allergialääkkeiden, ja alkoholin käyttö voi voimistaa tätä vaikutusta.

Ammattikuljettajien ja raskaan liikenteen osalta ajoterveyden vaatimukset ovat selvästi tiukemmat. Esimerkiksi vahvat kipulääkkeet (opiaatit) estävät lähtökohtaisesti ajamisen aina kokonaan.

Keinoja, joilla voit vaikuttaa liikenneturvallisuuteen

  1. Tunnista merkit, jotka viittaavat ajokunnon ja/tai -terveyden heikkenemiseen. Älä lähde ajamaan autoa, jos olosi tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.
  2. Ota oma ajokuntosi rohkeasti puheeksi asioidessasi terveydenhuollossa sekä läheistesi kanssa. Kiinnitä huomiota myös lähipiirisi ajoterveyteen.
  3. Varmista lääkäriltä sairauksiesi tai lääkkeidesi vaikutukset ajokykyyn, erityisesti jos käytät useita lääkkeitä tai punaisella kolmiolla merkittyä lääkettä. Noudata lääkärin antamia ohjeita ajamisesta. Kysy tarvittaessa lisäneuvoa lääkkeistä myös apteekista.
  4. Lue huolellisesti käyttämiesi lääkkeiden pakkausselosteet. Tarkkaile lääkkeiden vaikutuksia ja mahdollisia haittavaikutuksia erityisesti uuden lääkkeen aloituksen yhteydessä.
  5. Älä lopeta tai muuta lääkitystä itse. Keskustele lääkärin kanssa, jos lääke tai annostus ei ole mielestäsi sopiva tai haittaa esimerkiksi liikkumista. Muista, että toisaalta juuri lääkkeen ottaminen voi olla edellytys turvalliselle ajamiselle.
  6. Alkoholin nauttiminen voi lisätä monien lääkkeiden haittavaikutuksia.
  7. Noudata terveydenhuollosta mahdollisesti määrättyä ajokieltoa. Kiellon rikkominen voi mahdollisessa onnettomuustilanteessa johtaa esimerkiksi vakuutuskorvausten epäämiseen.

 

Lue lisää

Onnettomuusinstituutti (OTI), Ajoterveysraportti 2021: https://www.lvk.fi/document/165189/3AF9076C392BA5567482E150BE05418AA257F6492DE652D1CFAE29BBB74F8C85

Kaikki OTIn raportit: https://www.lvk.fi/tilastot-ja-raportit/otin-onnettomuusraportit/

Liikenneturva: Ajokunto ja ajoterveys: https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/ajokunto-ja-ajoterveys/

 

Kirjoittajat

Mia Nyholm, suunnittelija, Liikenneturva

Juho Wedenoja, kehittämisylilääkäri, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Elsi Similä, projektipäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Johanna Jyrkkä, tutkimus- ja kehittämisasiantuntija, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Riitta Koivula, johtava asiantuntija, THL

Hanna Kettunen, erikoistutkija, THL