Joka päivä palokunta hälytetään keskimäärin kahdeksaan kotiin, ja noin kolmanneksessa tapauksista hälytykseen on johtanut lieden valvomaton käyttö. Vuonna 2018 tulipaloissa kuoli 46 ihmistä, joista 23 oli ollut onnettomuushetkellä päihtyneenä.

 

Keittiössä syttyvän tulipalon syynä on useimmiten valvomaton ruoanlaitto. Ihmisen toiminta on laitevikaa huomattavasti suurempi syy sähkölaitteesta alkaneeseen paloon. Sähkölaitteet ovat turvallisia, kunhan niitä ei jätä päälle yksinään ja niiden käyttöohjeita noudatetaan. Viallinen sähkölaite on poistettava käytöstä tai vietävä huoltoon.

Liesipaloja tapahtuu Suomessa tuhatkunta vuodessa. Eniten kotien paloturvallisuutta horjuttaa lieden valvomaton käyttö. Joka kolmas asuntopaloista johtuu siitä, että liesi on jätetty päälle valvomatta tai lieden päällä on syttyvää materiaalia. Tulipaloja voidaan ehkäistä huolellisuudella ja valvomalla tulta ja sähkölaitteita, kun ne ovat päällä.

Päihteet usein osallisena palokuolemiin

Alkoholin käyttö on merkittävä palovammojen, palokuolemien ja tulipalojen taustatekijä. Palokuoleman uhreista noin 70 prosenttia on ollut tapahtumahetkellä alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena. Palovaaran vuoksi myös sohvalla ja sängyssä tupakointia tulee välttää. Palavan savukkeen voi jättää tuhkakuppiin tai muulle palamattomalle alustalle ainoastaan, jos sitä valvoo koko ajan.

Elävä tuli edellyttää jatkuvaa valvomista

Kynttilät on syytä sammuttaa, kun huoneesta poistutaan. Takkakin kaipaa vahtimista, ja tulitikut on pidettävä poissa lasten ulottuvilta. Päihtyneenä kaikenlainen tulen ja kuumennettavien esineiden käsittely on suotavaa jättää mahdollisimman vähäiseksi. Päihtyneenä altistuu helpommin palotapaturmille ja myös tulipalosta selviytyminen on hankalampaa.