Varaudu kesään – tunnista myrkytysriskit 

26.5.2026

Kesä tuo mukanaan lämpimien säiden ja retkeilyn lisäksi uusia myrkytysriskejä, kun luonnossa liikkuessa vastaan voi tulla myrkyllisiä kasveja, marjoja, sieniä ja eläimiä. Myrkytystapaturmat ovat Suomessa yleisiä kotona ja vapaa-ajalla. Myrkytys tarkoittaa tilannetta, jossa elimistöön joutuu vaarallista ainetta esimerkiksi nielemällä, hengittämällä tai ihon tai silmien kautta.

Myrkytystapaturmat koskettavat kaiken ikäisiä, mutta erityisesti lasten kanssa kannattaa olla tarkkana. Niin tutussa kuin uudessa ympäristössä kannattaa käydä yhdessä lasten kanssa läpi kesän vaaranpaikat, muun muassa kasvit, joihin ei pidä koskea tai joiden marjoja ei tule syödä. 

Suuri osa myrkytyksistä olisi ehkäistävissä. Tässä artikkelissa saat vinkkejä kesän myrkytysriskien varalle.

Kesän erityiset myrkytysriskit 

Kasvit, marjat ja sienet 

Vakavat kasvimyrkytykset ovat Suomessa harvinaisia, mutta mahdollisia. Kasvimyrkytyksen oireita voivat olla ruoansulatuskanavan oireet, polttava tunne suussa tai nielussa ja syljenerityksen lisääntyminen. Myös iholle tai silmiin joutunut kasvineste voi ärsyttää. Ärsytysoireet väistyvät yleensä parissa tunnissa ja hoidoksi riittää usein huuhtelu. Kaikki luonnon kasvien marjat eivät ole syötäviä. Erityisesti lasten kanssa kannattaa opetella tunnistamaan myrkylliset marjat ja estää niiden maistelu.

Kesällä on myös hyvä huomioida, että joidenkin kasvien ja auringonvalon yhteisvaikutus voi aiheuttaa myrkyllisen reaktion, joka ilmenee ihoreaktiona. Esimeriksi iholle jäänyt limen mehu yhdistettynä auringolle altistumiseen voi ärsyttää ihoa.

Sienimyrkytys syntyy yleensä myrkyllisen sienen syömisestä. Suomessa kasvaa noin 50 myrkyllistä sienilajia, joista viisi voivat jo pienellä määrällä aiheuttaa henkeä uhkaavan myrkytyksen. Ilmastonmuutoksen myötä myrkylliset lajit voivat myös levitä uusille kasvualueille ja yleistyä. Sienimyrkytyksen oireet alkavat usein ruoansulatuskanavan oireilla.

Hyvä nyrkkisääntö on, että jos et ole täysin varma, älä syö. Opi tunnistamaan myrkytyksiä aiheuttavat laji ja muista käsitellä syötävät sienet oikein. Esimerkiksi korvasieni on suosittu ruokasieni, joka voi väärin käsiteltynä olla tappavan myrkyllinen. Mikäli käytät sienikirjaa, huomioi, että sinulla on käytössäsi aina uusin painos.

Sinilevä 

Lämpimällä säällä vesistöihin voi muodostua sinilevää. Seuraa viranomaisten sinilevävaroituksia ja vältä uimista leväpitoisessa vedessä.

Sinilevä voi aiheuttaa vatsataudin ja flunssan kaltaisia oireita. Mikäli olet altistunut sinilevälle, pese iho puhtaalla vedellä ja saippualla. Tarvittaessa oireiden hoitoon käytetään särky- tai kuumelääkettä.  

Eläimet ja hyönteiset 

Kyy on Suomen luonnon ainoa eläin, joka voi aiheuttaa ihmiselle vaarallisen myrkytyksen. Purema näkyy tyypillisesti kahtena pienenä pistosreikänä, jotka sijaitsevat 3-10 millimetrin päässä toisistaan. Puremakohta voi olla myös lähes huomaamaton tai erota tyypillisimmästä kuvauksesta. Pureman saanut toimitetaan aina lääkärin arvioitavaksi.

Moni eläin, kuten rupikonnat, jotkut hämähäkit ja lemmikit, kuten myrkkykäärmeet ja myrkkysammakot, voi aiheuttaa ihmiselle oireita. Hyönteisten pistot, perhosten toukkien karvat ja vesipäästäisten sylki voivat aiheuttaa vakaviakin oireita. Usein kyse on kuitenkin allergisista reaktioista, ei myrkytyksistä. 

Ampiaisen pisto voi aiheuttaa vakavan hengenvaarallisen allergisen reaktion eli anafylaksian. Oireet alkavat tavallisesti kämmenten, hiuspohjan ja huulien voimakkaalla kutinalla, joka leviää ympäri kehon. Muita oireita ovat esimerkiksi turvotus huulissa ja silmäluomissa sekä hengityksen vaikeutuminen. Anafylaktisen reaktion saanut henkilö tarvitsee aina välitöntä hoitoa. Allerginen reaktio voi tulla myös viiveellä, joten pistokohtaa on syytä tarkkailla. 

Ensiapu myrkytystilanteessa 

Myrkytystilanteessa on ensin selvitettävä, mikä aine on aiheuttanut myrkytyksen. Oireiden vakavuus ja niiden ilmaantumisen nopeus riippuvat aineesta ja sen määrästä sekä siitä, miten myrkky on joutunut elimistöön.

1. Soita Myrkytystietokeskukseen: 0800 147 111
2. Jos oireet ovat henkeä uhkaavia, soita 112
3. Selvitä:
   Oireita aiheuttava aine
   Miten aine on joutunut elimistöön
   Millaisesta määrästä on kyse
   Milloin altistus on tapahtunut
4. Jos et saa autettavaa hereille, mutta hän hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon

Lisää ensiapuohjeita:
Punaisen Ristin ensiapuohjeet myrkytystilanteissa

Muistilista myrkytysten ehkäisyyn 

• Tunnista ja opeta tunnistamaan myrkylliset kasvit, marjat ja sienet
• Säilytä lääkkeet ja kemikaalit lasten ulottumattomissa ja alkuperäispakkauksissa
• Lue huolellisesti käyttöohjeet
• Pidä myrkyt erillään elintarvikkeista
• Huolehdi ensiaputaidoista
• Pidä lääkehiiltä mukana kotona ja matkalla

Lisätietoa: 

• Myrkytystietokeskuksen hakuluettelosta voit tarkistaa yleisimmin kysyttyjen aineiden myrkyllisyyden: Myrkytystietokeskuksen hakuluettelo
• Suomen myrkyllisimmät sienet

Teksti:

Saara Aakko, terveyden edistämisen asiantuntija, SPR
Lotta Karinen, tapaturmien ehkäisytyön työntekijä, SPR
Suvi Pajarre-Sorsa (kommentit), erikoisfarmaseutti, HUS

Lähteet:

Kotitapaturma.fi: Myrkytykset 

Myrkytystietokeskus.fi

Punainenristi.fi: Myrkytyksen ensiapuohjeet 

Suvi Pajarre-Sorsa (HUS), Myrkytystapaturmat ja niiden ehkäisy, SPR:n webinaari 7.5.2026.  

Terveyskirjasto.fi: Anafylaktinen reaktio.  

Terveyskirjasto.fi: Kyyn purema  

Terveyskirjasto.fi: Myrkytykset