Keskeinen alkoholijuomien vähittäismyyjä näyttää ovensuumainoksen perusteella tuotteistaneen Väliveden. Hiilihapotetun kivennäisveden idea on siinä, että janoinen korkkaa välillä jotain muuta kuin prosenttijuomaa. Näin voidaan ehkäistä tai ainakin lieventää alkoholin haitallisia sivu- ja haittavaikutuksia.

Tuotteistamisajatus ei ole lainkaan huono, jos sitä peilailee onnettomuustilastoihin. Vuonna 2017 keskimäärin joka kuudennessa tapaturmakuolemassa alkoholilla oli osuutta turman tapahtumiseen. Tässä on mukana kaikki tapaturmaisesti kuolleet, mutta esimerkiksi pelastusalalta katsoen tilanne on vielä synkempi. Yli puolet tulipaloissa kuolleista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. ”Alkoholijuomien riskikulutus ja raju humalahakuisuus ovat palokuolemien lisäksi merkittävä palovammojen ja tulipalojen taustatekijä”, täydentää Pelastustoimen nettisivu.

Tapaturmissa on yleensä kyse siitä, että harkinta pettää. Tulee otetuksi riski. Alkoholi ei ainakaan lisää harkintakykyä. Riskejä otetaan vielä helpommin. Tapaturmapäivän sloganina ei turhaan ole ”Miehille sattuu liikaa”.

Tilastotiedot ovat sattumuksia, jotka ovat satuttaneet yleensä jotakuta muuta. Varsinkin tilastot kuolemaan johtaneista tapaturmista kertovat muihin kohdistuneista tapauksista kuin itse tilastoja ihmettelevälle. Arkussa eivät tilastot tiettävästi paljon kiinnosta.

Mutta mietitäänpä tuota sattumista tilastolukuja konkreettisemmin. Vaikkapa pieni palovamma on kokemuksellisesti jännittävä asia. Itse olen kulkenut laastari käsivarressa nyt viikon verran. Tulin testanneeksi uunipannun lämpötilaa ruokaa laittaessani – ihan selvin päin. Sattui. Kihelmöi yhä.

Jos tilastot kertovat, että miehet telovat itseään selvin päinkin, niin sen karumpia ovat hutikassa itsensä satuttaneista kertovat luvut. Muutaman kaljan jälkeen on jo melkein todennäköistä, että sattuu liikaa. Ja voi olla, että sattuu uunipellin testailua enemmän. Mitä suurempi vamma, sen suurempi tuska. Ja kankkunen kaupan päälle.

Tuskien lisäksi alkoholista aiheutuu vuosittain vähintään parin miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle, tapaturmista puolestaan puolentoista miljardin kustannukset. Yhtenä rikkana tuossa rokassa ovat kännissä törmäilyn aiheuttamat kustannukset. Eipä tuo tilastotieto näytä kovin kummoiselta; noin suuret luvut tuppaavat olemaan hämäriä. Mutta onhan se toisaalta 636 euroa per suomalainen, ja jostakin ne rahat ovat pois. Ja jos hutikassa hutiloi itsensä vaikkapa sairaslomalle, niin keskimääräinen 636 euroa on äkkiä mennyt.

Tapaturmiin pätee siis vähän väännelty vanha kansanviisaus: Se, mikä ei tapa, sattuu! Ja tämä totuus kannattaa joka jätkän ottaa huomioon sekä selvin päin että pienessä sievässä. Ja kalliiksikin tulee, jos ei itselle niin perikunnalle.

Välivesi on mahdollisuus laimentaa veren alkoholipitoisuutta. Sen käyttäminen osoittaa harkintakykyä, juuri siis sitä samaa taitoa, jota edellytetään tapaturmien ehkäisemiseen. Eikä sen veden tietenkään tarvitse olla justiinsa Alkon tuotteistamaa. Muukin kelpaa, kunhan terästeenä on pelkkää hiilihappoa.

Ei ole yhtään hölmöä sanoa kuin entinen konstaapeli: ”Paas antaen pullo vissyä.”

Kirjoitus: Juha Hassila, Turvallisuusviestinnän asiantuntija, SPEK

Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään vuosittain viikolla 45. Teemaviikon verkkosivuilta www.ept-verkosto.fi/ammattilaisille-puheeksioton-tarjotin/ löytyy materiaalia puheeksioton tueksi ja avuksi. Ehkäisevän päihdetyön viikon teemat vaihtuvat vuosittain, ja tänä vuonna teemana on erityisesti kannabis ja kannabiksen käytön puheeksiotto.

Lue lisää alkoholista ja tapaturmista:

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy tavoiteohjelma 2014-2020

Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017: Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia