Tapaturma­päivä

Miehet loukkaantuvat lenkillä, kuntosalilla ja jalkapallokentällä – liikuntatapaturmista 58 % sattuu miehille

Suomalaiset liikkuvat yhä enemmän, mutta valitettavasti myös liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet viime vuosina – nyt liikunta onkin yleisin syy tapaturmiin. Jopa puolet liikunnan hyödyistä saatetaan menettää, ellei liikuntavammoja ehkäistä (Parkkari ym. 2017). Joka vuosi suomalaisille sattuu noin 330 000 liikuntavammaa ja miehet ovat alttiimpia liikuntatapaturmille kuin naiset. Miksi ihmeessä?

“Ei tässä mitään lämmitellä tarvitse.”

“Samat painot kuin ennenkin.”

“Liukutaklaus on aina hyvä idea!”

 

Miehet johtavat tapaturmatilastoa liikunnan osalta selkeästi: liikuntatapaturmista 58 prosenttia sattui miehille ja 42 prosenttia naisille – tämä selviää Kansallisesta uhritutkimuksesta 2017. Liikuntatapaturmilla tarkoitetaan ohjattua tai vapaamuotoista liikuntaa harrastettaessa sattuneita tapaturmia. Miesten suurempaa osuutta liikuntatapaturmatilastoissa selittävät osittain liikkumiseen käytetty aika ja lajivalinta: miehet harrastavat liikuntaa enemmän kuin naiset, ja vammoja tulee usein juuri miesten suosimissa vauhdikkaissa joukkuelajeissa, kuten jalkapallossa, salibandyssa ja jääkiekossa. Erityisesti alle 30–39 -vuotiaat miehet kuuluvat liikuntatapaturmien riskiryhmään, ja liikuntatapaturmat vähenevät niin miehillä kuin naisilla iän myötä (Lounamaa & Doupi 2017).

Yliyrittäminen aiheuttaa tapaturmia

Höntsäillessä voi luulot omasta taitotasosta kohota turhan korkeaksi ja valmistautuminen unohtuu. Riskit on syytä tiedostaa harrasteliikunnassakin. Lisäksi on hyvä muistaa, että kiire, väsymys ja huolimattomuus ovat riskejä liikuntatapaturmille: Uhritutkimuksen 2017 mukaan noin 27%:ssa liikuntatapaturmista vaikutti taustatekijänä kiire niin naisilla kuin miehillä.

Eniten liikuntatapaturmia aiheuttaneet lajit ovat lenkkeily, kävely, hölkkä ja sauvakävely (16 % liikuntatapaturmista). Kuntosaliharjoittelu, voimailu ja painonnosto kattoivat 14 prosenttia ja jalkapallo 14 prosenttia kaikista vammoista. Näissä liikuntamuodoissa voidaan arvioida sattuvan väestötasolla noin 180 000 liikuntavammaa. Myös pyöräilyssä, salibandyssä ja hiihdossa sekä laskettelussa sattuu runsaasti tapaturmia. Tilastoja tarkastellessa on tärkeää kuitenkin huomioida altistusajan vaikutus siihen, kuinka todennäköisesti eri lajeissa sattuu jokin liikuntavamma. Kävely ja hölkkä ovat yleisiä liikuntamuotoja väestötasolla, mikä selittää niiden suurta osuutta kaikista liikuntatapaturmista (Uhritutkimus 2017). Tyypillisimpiä liikuntavammoja ovat Uhritutkimuksen mukaan nyrjähdykset, venähdykset, sijoiltaanmenot sekä lihasvammat.

Vinkit liikuntatapaturmien ehkäisyyn

Liikunnalla on kiistattomia positiivisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (UKK-instituutti) ja liikuntavammoja myös ehkäistään liikunnan avulla (UKK-instituutti). Vaikka liikuntatapaturmat ovat yleistyneet, ei liikuntaa tulisi kuitenkaan vähentää. Sen sijaan omien liikuntatapaturmariskien pienentämiseksi jokaisen tulisi huomioida ja huolehtia seuraavista asioista:

  • hanki asianmukaiset liikuntavälineet
  • liiku sopivassa ympäristössä
  • tiedosta lajin riskit
  • hanki lajin vaatimat perustaidot ja tekniikka
  • harjoita itseäsi monipuolisesti
  • hoidat vanhat vammat huolellisesti kuntoon
  • lämmittele ja verryttele ennen liikuntasuoritusta
  • suhteuta suoritus omaan (senhetkiseen) kuntoosi
  • lisää harjoittelua maltillisesti
  • käytä aina asianmukaisia välineitä ja suojaimia
  • noudata lajin sääntöjä
  • tiedosta riskin moninkertaistuminen kilpaillessa
  • huolehdi levosta ja monipuolisesta ravinnosta
  • älä harrasta liikuntaa sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena

Lähteet:

Haikonen, K., Doupi, P., Honkala, E., October, M., Nipuli, S. & Lounamaa, A. 2017. Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017: Kansallisen Uhritutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työpaperi 45/2017. Helsinki. Luettavissa http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135809/TY%c3%962017_45_UHRI._.WEB.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lounamaa, A. & Doupi, P. 2017. Teoksessa Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Toim. Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K. & Koskinen, S. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018. Helsinki. Luettavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Parkkari, J., Autio, K., Jussila, A.-M., Leppänen, M., Oksanen, R. ja Kannus, P. (2017). Teoksessa: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014–2020: Turvallisuutta kaikille kotona, vapaa-ajalla ja liikunnassa. Väliarviointi 2017. Toim. M. Råback, U. Korpilahti ja P. Lillsunde. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:46. Sosiaali- ja terveysministeriö. Luku Liikuntavamma.