Tapaturmapäivä 2018

Liikenneonnettomuuksista yli 50 % sattuu pyöräillessä – ennakoinnilla voi välttää tapaturmat

Arkimatkojen kulkeminen pyörällä on hyödyksi terveydelle ja ilmastolle. Kaupunkialueella pyörä on usein myös nopein tapa liikkua paikasta toiseen. Mahdollisiin tapaturmiin kannattaa kuitenkin varautua. THL:n kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet liikenneonnettomuuteen joutuneista kertoi olleensa liikkeellä juuri pyörällä.

Koulu- ja työmatkojen kulkeminen pyörällä on oman kunnon, ilmaston ja kansanterveyden kannalta positiivinen ilmiö. Usealla työpaikalla työmatka saattaa olla työpäivän suurin riskitekijä. Työmatkapyöräilijä voi kuitenkin tehdä itse paljon turvallisen liikkumisen eteen. Kunnon varusteilla, kiireettömällä ja joustavalla ajotyylillä sekä muiden huomioinnilla saa varmistettua itselleen miellyttävän ja turvallisen työmatkan.

Tieliikennetilastot kertovat, että pyöräilyturvallisuus on viime vuosina parantunut. Paljon yksittäisiä onnettomuuksia jää kuitenkin virallisen tilaston ulkopuolelle, sillä siihen päätyvät vain poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Todellisuudessa pyörällä kaadutaan ja kolaroidaan paljon useammin.

Esimerkiksi THL:n vuoden 2017 kyselytutkimuksen arvion mukaan 24 000 polkupyöräilijää joutui viimeisen vuoden aikana onnettomuuteen, jonka seurauksena oli jokin fyysinen vamma. Kaikista vastaajien ilmoittamista liikenneonnettomuuksista yli puolet oli tapahtunut pyöräillessä.

Työmatkapyöräilystä virkeyttä työpäivään – mutta ehjänä perille

Pyöräily on erinomaista hyötyliikuntaa. Jo vartti aamuin illoin auttaa pitämään kuntoa ja terveyttä yllä. Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin myös työpäivät. Terveys- ja mielialahyödyt voivat kuitenkin nollaantua hetkessä, jos tapaturma osuu kohdalle. Miten kaatumisia, törmäyksiä ja muita onnettomuuksia voisi välttää?

THL:n raportista ilmenee, että kolmannes kaikista vammaan johtaneista liikennetapaturmista sattui kävely- tai pyöräilyväylillä. Taajamien tie- ja katuosuuksilla sattui vajaa neljännes.

Etenkään taajamissa ei siis kannata painella niin lujaa kuin polkimista pääsee, vaikka matkan tehokas taittuminen kiehtoisikin. Ennakointia opetetaan autokoulussa, mutta opit ovat hyödyllisiä myös pyörän satulassa. Nopeuden hiljentäminen risteyksiin tullessa antaa muille liikkujille enemmän aikaa havainnointiin ja reagointiin. Jos vauhtia on paljon, voi tien liukas pinta, irtosora tai muut epätasaisuudet lisätä pyöräilijän riskiä kaatua. Sopiva tilannenopeus auttaa reagoimaan ajoissa liikenneympäristön yllätyksiin, esimerkiksi routavaurioihin, kuoppiin, oksiin, eläimiin tai muiden kulkijoiden äkillisiin suunnanmuutoksiin.

Pyörän soittokellon käyttö ehkäisee vaaratilanteita

Ruuhka-aika koskettaa myös pyöräilyväyliä ja kevään edetessä pyöräliikenne vain kasvaa. Yhteispelin merkitys kävelijöiden ja fillaristien kesken korostuu entisestään. Helppoja keinoja ottaa toiset huomioon on asettaa oma nopeus tilanteen vaatimalle tasolle ja tarpeen vaatiessa ilmoittaa itsestään kilauttamalla soittokelloa. Näillä yksinkertaisilla keinoilla voi ehkäistä monen vaaratilanteen syntymistä.

Ja niille, jotka arkailevat soittokellon käyttöä: Liikenneturvan kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat soittokelloon myönteisesti ja sen käytön toivotaan kasvavan. Peräti kolme neljästä on sitä mieltä, että olisi hyvä, jos pyöräilijät käyttäisivät soittokelloa nykyistä useammin.

Pyörä ja muu varustus kuntoon ennen kauden aloitusta

Pyörä kannattaa huoltaa ennen pyöräilykauden käynnistymistä, vaikkei siinä varsinaista vikaa olisikaan. Pesun lisäksi kannattaa tarkistaa jarrujen toimivuus, renkaiden kulutuspinnat, vanteet ja pinnojen kireys sekä valojen ja heijastimien kunto. Myös soittokelloa kannattaa testata.

Pyöräilyonnettomuuksissa sattuu usein raajoihin, mutta päävammat ovat usein laadultaan vakavimpia. Ne ovat myös kivuliaita ja hitaita paranemaan. Onnettomuuden sattuessa kypärä suojaa tutkitusti pää- ja aivovammoilta. Kypärän kunto ja oikea kiinnitys kannattaa tarkastaa aina ennen liikkeellelähtöä.

Ja vielä lopuksi: Myös pyörällä kulkeminen vaatii keskittymistä. Musiikin kuuntelu tai kännykän käyttö voivat heikentää tarkkaavaisuutta.