Lasten Turvapäivää vietetään lauantaina 9.6.2012 klo 10.30-13.00. Paikkana on Jyväskylän kävelykatu. Päivän tarkoituksena on tuoda esille lasten ja lapsiperheiden turvalliseen elämään liittyviä asioita.

Suomen Lions-liitto ry:n toteuttaa yhdessä eri yhteistyökumppaneiden kanssa Lasten Turvapäivän viidettä kertaa. Aiemmat Turvapäivän paikkakunnat ovat olleet Lappeenranta, Hamina, Hämeenlinna ja Vaasa.

Katso tapahtuman Facebook-sivu

Kotitapaturmien ehkäisykampanja on julkaissut YouTubessa uuden videosarjan lasten tapaturmista ja niiden ehkäisystä. Videot käsittelevät lasten kotitapaturmia, mm. myrkytyksiä, hukkumisia ja vanhempien alkoholinkäyttöä.

Katso videot Kotitapaturma.fi-sivustolla

Katso videot YouTubessa

Minna Canthin koulu Kuopiosta on uusi Nou Hätä! -mestari. Loppukilpailuvoittoa Kuopion Pelastusopistolla tavoitteli tänään 22 joukkuetta jokaiselta pelastustoimen alueelta. Kilpailuun kuului teoriakoe ja viisi tehtävärastia, jotka järjestivät palopäällystökurssin toisen vuoden opiskelijat AMKN10. Voittajajoukkueessa kilpailivat Annika Kovanen, Rosariina Suhonen ja Emmiroosa Sipponen.

8.-luokkalaiset tavoittelivat tänään Nou Hätä! -kilpailun voittoa Pelastusopistolla. Loppukilpailun voitti Minna Canthin koulu Kuopiosta. Joukkueessa kilpailivat Annika Kovanen, Rosariina Suhonen ja Emmiroosa Sipponen.

Finaaliin selviytyivät alkukarsintojen ja aluekilpailujen 22 parasta kolmihenkistä joukkuetta, eli yksi jokaiselta Suomen pelastustoimen alueelta. Kilpailun järjestivät palopäällystökurssin toisen vuoden opiskelijat.

Kilpailuun kuului teoriakoe ja viisi erilaista tehtävärastia jotka suoritettiin Pelastusopiston harjoitusalueella. Ensimmäisellä rastilla kilpailijat elvyttivät sähköiskun saanutta henkilöä ja toisella he auttoivat liikenneonnettomuudessa loukkaantunutta mopoilijaa. Kolmas rasti oli rannalla, jossa kilpailijoiden täytyi pelastaa uimari hukkumiselta. Neljännellä rastilla testattiin, osasiko joukkue toimia oikein yleisen vaaramerkin kuultuaan. Viimeiseksi kilpailijat pelastivat savua hengittäneen ihmisen palavasta rivitalorakennuksesta.

Voittajajoukkue sai palkinnoksi Nou Hätä! -kiertopalkinnon, kromatun palomiehen kypärän. Lisäksi kampanjan yhteistyökumppani Tapiola lahjoitti voittajajoukkueen koululle 2000 euron pelastustaitopalkinnon. Voittajat palkittiin myös henkilökohtaisesti. Vakuutusyhtiö Tapiolan riskipäällikön Sampo Martiskaisen mielestä nuoret ovat tärkeä turvallisuuskoulutuksen kohderyhmä.

– Haluamme parantaa yhteiskunnan turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Suomalaisten onnettomuus- ja vahinkotilastoissa on paljon korjattavaa. Tämä onnistuu parhaiten turvallisuuskoulutuksella ja perehdytyksellä. Nou Hätä! -pelastustaitokampanjan tukeminen on olennainen osa Tapiolan vastuullista liike- ja yritystoimintaa, Martiskainen toteaa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin koordinoima Nou Hätä! -pelastustaitokampanja käynnistyi tammikuussa jo 16. kerran. Kampanjaan osallistuneet yläkoululaiset opiskelivat ja harjoittelivat kevään aikana erilaisia arjen turvataitoja. Monissa kunnissa palomiehet ja turvallisuuskouluttajat kiersivät kouluissa kertomassa, miten omaa ja muiden turvallisuutta voi parantaa.  Opetuksen jälkeen 8.-luokkalaiset saivat muodostaa kolmihenkisen joukkueen ja osallistua Nou Hätä! -kilpailuun.

Lisätietoja
Tiedottaja Eevi-Kaisa Yrjölä, SPEK, puh. 040 481 9122
Kampanjan nettisivut www.nouhata.fi ja Facebook

Loppukilpailuista
Päällystökurssin opiskelija Miika Hänninen, puh. 050 591 0015

Nou Hätä! 2012 -loppukilpailun tulokset

1. Pohjois-Savo / Minna Canthin koulu

2. Satakunta /  Euran yhteiskoulu

3. Jokilaaksot / Oulaisten yläkoulu

4. Oulu-Koillismaa / Jokirannan koulu

5. Etelä-Karjala / Europaeuksen koulu

6. Kymenlaakso / Vehkalahden koulu

7. Päijät-Häme / Jokirannan koulu

8. Itä-Uusimaa / Linnajoen koulu

9. Keski-Suomi / Koulunmäen koulu

10. Etelä-Savo / Siilin koulu

11. Tampere (Pirkanmaa) / Parkanon yhteiskoulu

12. Kanta-Häme / Forssan keskuskoulu

13. Keski-Pohjanmaa / Lucina Hagmanin koulu

14. Lappi / Putaan koulu

15. Keski-Uusimaa / Koivukylän koulu

16. Kainuu / Puolankajärven koulu

17. Länsi-Uusimaa / Nummi-Pusulan koulu

18. Etelä-Pohjanmaa / Ylihärmän yläkoulu

19. Pohjanmaa / Korsholms högstadium

20. Helsinki / Meilahden yläaste

21. Varsinais-Suomi / Uudenkaupungin yhtenäiskoulu

22.Pohjois-Karjala / Kesälahden koulu

Tulipaloissa on ennakkotietojen mukaan kuollut 29 ihmistä huhtikuun loppuun mennessä. Heistä 6 menehtyi huhtikuun aikana. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan. Tämän vuoden palokuolleista 19 on miehiä. Kahden sukupuoli ei ilmene mediatiedoista.

Tänä vuonna palokuolemia on ollut seitsemän enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Viime vuonna tulipaloissa menehtyi poikkeuksellisen vähän ihmisiä.

Vaikka palokuolemia on sattunut eniten pientaloissa, tänä vuonna palokuolemia on ollut suhteellisen paljon kerrostaloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että taloyhtiöt pitävät pelastussuunnitelmat ajan tasalla ja myös tiedottavat niiden sisällöstä asukkaille.

SPEK suosittelee myös palovaroittimien sijoittamista turvallisuuden kannalta keskeisiin paikkoihin: kaikkiin makuutiloihin, poistumisreittien varrelle ja olohuoneeseen.

SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuoden aikana tulipaloissa menehtyneistä 14 on iältään 25 – 64-vuotiaita ja 11 yli 65-vuotiaita. Yhden ikä ei ilmennyt mediatiedoista.

Lisätietoja

www.spek.fi

Tiedotuspäällikkö Juha Hassila, puh. 040 758 7846

Tiedot perustuvat sekä SPEKin mediaseurantaan että viranomaisten PRONTO-tietokantaan. SPEK seuraa palokuolemien määrää tiedotusvälineiden uutisista. Tämä antaa järjestölle tapauskohtaista tietoa, jota sillä ei olisi muuten käytettävissään. Tilastointia on tehty vuodesta 1999 alkaen, ja se on usein vastannut hyvin viranomaisten PRONTO-tilastointia.

Rakennus- ja remonttitöissä sattuu lähes neljännes kaikista kotitapaturmista. Riskejä voi pienentää oikeiden välineiden valitsemisella ja niiden turvallisella käytöllä.

Kodin ja loma-asunnon sisätiloissa ja pihapiirissä sattui vuonna 2009 lähes 320 000 vamman aiheuttanutta tapaturmaa, joista lähes neljännes sattui kodin remontti-, korjaus-, lämmitys- tai huoltotöissä. Selvästi suurin osa tapaturmista sattui miehille.

Yhteensä rakennus- ja remonttitapaturmista 50 000 sattui ulko- ja 30 000 sisätiloissa. Näistä tapaturmista joka kolmas johti lääkärillä käyntiin. Rakennus- ja remonttitapaturmat aiheuttivat viime vuonna 11 000 sairaslomajaksoa.

Rakennus- ja remonttitapaturmissa vammaan voi johtaa kaatuminen, liukastuminen, polttaminen, putoaminen tai terävään esineeseen satuttaminen. Tapaturmista aiheutuu yleisimmin mustelmia, haavoja, nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja palovammoja.

Pienennä riskejä

Rakennus- ja remonttitapaturmien välttämisessä suurin rooli on rakennus- ja remonttitöitä teettävällä ja töihin ryhtyvällä. Tapaturmia ehkäiseviä turvatoimia ovat muun muassa seuraavat:

• työn huolellinen suunnittelu: vaarojen tunnistaminen jo etukäteen, riskeihin varautuminen ja turvallisten toimintatapojen suunnitteleminen
• oikeiden työvälineiden oikeaan käyttöön ja turvaohjeisiin perehtyminen
• hyvä ergonomia
• henkilösuojaimien käyttäminen, mm. turvakypärä, kuulo-, hengitys- ja kasvosuojaimet sekä turvajalkineet
• turvallisuutta vaarantavien puutteiden korjaaminen viipymättä
• sopivat ja turvalliset telineet ja työtasot
• toimivasta putoamissuojauksesta huolehtiminen
• kuormauksessa ja kuljettamisessa tavaroiden järkevä sijoittelu
• oikeanlainen ja vain kohtuullisten taakkojen nostaminen
• sähköasennusten teettäminen ammattilaisella
• paloturvallisuudesta huolehtiminen
• rakennustarvikkeiden säilyttäminen niille varatussa paikassa
• toimiva sammutuskalusto ja ensiapuvälineet
• vastuullinen toiminta myös työn teettäjänä

(Lähteet: Kansallinen uhritutkimus 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Tiirikainen K (toim.): Tapaturmat Suomessa, Edita 2009.)

Nuorella työntekijällä on 50 prosenttia suurempi riski joutua työtapaturmaan kuin kokeneilla työntekijöillä. Joka seitsemäs työtapaturma sattuu alle 25-vuotiaalle.

Nuoret miehet joutuvat työtapaturmaan selvästi useammin kuin naiset. Vaikka työturvallisuus on keskimäärin parantunut, tapaturman riski on edelleen suurin teollisuudessa ja rakennusalalla, jotka ovat myös miesvaltaisimpia. Riski on suurin metallialalla, mutta iso myös rakennus- ja varastotyössä.

Työturvallisuudesta pitäisi saada tietoa jo koulussa ja ammatillisessa koulutuksessa. Työpaikoissa perehdytyksen saaminen on tärkeää. On hyvä myös itse opetella ottamaan huomioon turvallinen työtapa ja kysymään siihen liittyviä asioita.

Kokemuksen karttuminen ja huolellinen perehtyminen työturvallisuuteen suojaa tapaturmilta. Työkoneiden käytön opetteleminen lisää turvallisuutta työpaikalla.

Ota turvallisuus huomioon työpaikalla

• Sinulla on lain mukaan oikeus kieltäytyä työtehtävistä, jotka eivät ole turvallisia.
• Kysy ja pyydä apua, jos epäröit työmenettelyä tai et tunne oloasi turvalliseksi tietyn tehtävän parissa.
• Ilmoita havaitsemastasi vaarasta, vammasta tai terveydentilan huononemisesta heti esimiehellesi.
• Puhu työterveyslääkärin tai muun työterveyshenkilöstön kanssa.
• Selvitä, onko työpaikallasi työsuojeluvaltuutettua, vaikka mitään ei olisi sattunut.
• Ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun tai ammattiliiton edustajaan työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä.

Lisätietoja
Työturvallisuuskeskus
Työterveyslaitos

Tapaturmapäivä kiinnittää vuosittain kaikkien suomalaisten huomion johonkin yleiseen tapaturmariskiin ja siihen liittyvien onnettomuuksien ehkäisyyn.

Suomalaisille sattuu usein erilaisia, varsinkin koti- ja vapaa-ajantapaturmia,  verrattuna muiden länsieurooppalaisten maiden asukkaisiin. Suomessa sattuu vuosittain peräti noin miljoona tapaturmaa. Suurin osa niistä olisi kuitenkin ennakolta ehkäistävissä.

Vuoden 2012 teema on ennakointi.

Tapaturmapäivän sivustolla tietoja päivästä ja sen teemoista ja tapahtumista

Vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta sekä liikennevakuutuksesta korvattiin 986 miljoonaa euroa vuonna 2010. Korvaukset aiheutuivat tapaturmista ja onnettomuuksista työssä, vapaa-aikana, kotona ja liikenteessä.

Korvauksista 521,6 miljoonaa euroa maksettiin lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, 273,7 miljoonaa euroa pakollisesta liikennevakuutuksesta ja 190,3 miljoonaa euroa vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta. Korvattuja vahinkoja oli kappalemääräisesti 670 000.

Korvausmäärät ovat viime vuosina kasvaneet kustannuskehitystä vastaavasti. Kappalemääräisesti vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ovat kasvaneet voimakkaasti vakuuttamisen lisääntymisen myötä. Puolella suomalaisista (2,6 miljoonaa) on nykyisin vapaaehtoinen tapaturmavakuutus.

Tapaturmat koskettavat koko yhteiskuntaa

”Tapaturmista ja onnettomuuksista maksetut vakuutuskorvaukset kertovat vain osan kokonaisongelmasta. Yhteiskunnallisiksi menetyksiksi kaikista tapaturmista on arvioitu jopa 7-8 miljardia euroa. Se on aivan liikaa, koska väestöhaastattelujen mukaan suuri osa tapaturmista olisi vältettävissä”, kertoo Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Erityisesti putoamiset, kaatumiset ja liukastumiset ovat Suomessa usein kohtalokkaita.

”Ennakoimalla nykyistä paremmin vaaratilanteita ja välttämällä turhaa riskinottoa asiat olisivat paremmalla tolalla. Torjuttu vahinko on aina korvattua vahinkoa parempi”, Kauppi toteaa.

Suomessa sattuu yli miljoona tapaturmaa vuodessa, joista kaksi kolmesta kotona ja vapaa-aikana. Tapaturmissa menehtyy lähes kolme tuhatta suomalaista vuodessa. Liikenne- ja työturvallisuus ovat Suomessa eurooppalaisittain hyvällä tasolla, mutta varsinkin kotitapaturmat pitää saada vähenemään.

Piia-Noora Kauppi kertoi vakuutuksista maksetuista tapaturmakorvauksista Tapaturmapäivää 13.4. edeltävässä webinaarissa sosiaali- ja terveysministeriössä tänään. Webinaariesitykset ovat nähtävissä tallenteena osoitteessa www.tapaturmapaiva.fi

FKL: Tapaturmakorvaukset 2005-2010.ppt
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, puh 020 793 4210
viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää, puh 020 793 4275

Tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on tulipaloissa kuollut 23 ihmistä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurannan ensitiedon mukaan heistä 40 prosenttia on vähintään 65-vuotiaita. Alkuvuonna automaattiset sammutuslaitteistot ovat auttaneet kahden ikäihmisen hengen pelastamisessa.

Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa nopeaa vauhtia. Tämä näkyy myös palokuolematilastoissa. Tämän vuoden 23 palokuolemasta heidän osuutensa on noin 40 prosenttia, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä..

Yhteiskunnassamme on tavoitteena, että ikäihmiset asuvat mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Heidän kykynsä havaita alkava tulipalo ja reagoida siihen on usein alentunut. Tulipalossa täytyy kuitenkin pystyä toimimaan nopeasti. Jos omatoiminen pelastautuminen ei onnistu riittävän hyvin, tarvitaan avuksi paloturvallisuustekniikkaa.

Tehokkain turvaväline tulipalosta pelastautumiseksi on automaattinen sammutuslaitteisto. Sprinklereitä onkin yhä enemmän erilaisissa ikäihmisten asumiseen tarkoitetuissa rakennuksissa, joihin ne on asennettu paloturvallisuuden parantamiseksi. Niissä yleensä toiminnanharjoittajan pitää laatia selvitykset ja suunnitelmat, kuinka tiloissa olevat henkilöt voidaan pelastaa tulipaloissa. Sprinklerit ovat tänä vuonna auttaneet kahden ihmishengen pelastamisessa kahdessa eri tulipalossa.

SPEKin näkemyksen mukaan kaikkiin asuinrakennuksiin tarvitaan automaattiset sammutuslaitteistot. Näin ihmiset voisivat asua paloturvallisesti omassa kodissaan – myös elämänsä ehtoopuolella.

Miehiä alkuvuoden palokuolleista oli 13, naisia 8. Kahden sukupuoli ei ole SPEKin tiedossa. Palokuolemista 11 tapahtui omakotitaloissa, 9 kerrostaloissa sekä 1 rivi- ja muissa pientaloissa. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolemia oli 17.

Lisätietoja:

www.spek.fi

Turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino, puh. 045 657 7290
Tiedotuspäällikkö Juha Hassila, puh. 040 758 7846

Tiedot perustuvat sekä SPEKin mediaseurantaan että viranomaisten PRONTO-tietokantaan. SPEK seuraa palokuolemien määrää tiedotusvälineiden uutisista. Tämä antaa järjestölle tapauskohtaista tietoa, jota sillä ei olisi muuten käytettävissään. Tilastointia on tehty vuodesta 1999 alkaen, ja se on usein vastannut hyvin viranomaisten PRONTO-tilastointia.